Väkivalta nuorten välisissä suhteissa

IRC-galleriassa tehdyn verkkokyselyn tuloksia (N= 262)

Väkivalta on Suomessa varsin yleinen ilmiö. Uhritutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret kohtaavat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin aikuiset. (Ellonen, ym., 2008, 149; Sirén, ym., 2010, 20.) Nuoret kohtaavat väkivaltaa erilaisissa arkipäiväisissä ympäristöissä kuten kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.

Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeessa nuorilta kysyttiin mahdollisista väkivallan uhan ja väkivallan kokemuksista IRC-Galleriassa. Kysymyksillä kartoitettiin koettua väkivaltaa ja sen toistuvuutta sekä tekijäprofiilia. Lisäksi selvitettiin, minkälaisessa ympäristössä nuoret olivat kokeneet väkivallan uhkaa tai väkivaltaa ja olivatko he kertoneet tapahtuneesta jollekin. Verkkokyselyn lopuksi nuorilta kysyttiin, olivatko he kokeneet kertomisen olleen heille avuksi ja kuinka tunnettuja Rikosuhripäivystyksen palvelut olivat nuorille.

Kysymykset eivät olleet pakollisia, joten tiettyihin kysymyksiin vastasi vain osa nuorista. Perusmuotoisiin vastauksiin kuten ”en”, ”kyllä” nuoret pystyivät vastaamaan valitsemalla yhden vastausvaihtoehdon. Monimuotoisempiin kysymyksiin nuoret saivat valita useamman vaihtoehdon. Strukturoitujen vastauksien lisäksi nuorilla oli mahdollisuus kommentoida ja kirjoittaa vapaasti mielipiteitään ja kokemuksiaan kyselyn jälkeiseen kommenttiosioon.

Kyselyn alussa väkivalta määriteltiin seuraavasti. ”Tässä kyselyssä väkivallan uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa koetaan voimakasta pelkoa mahdollisesta väkivallasta tai väkivallan todistamisesta, kuten sen näkemisestä tai kuulemisesta. Väkivallalla kyselyssä tarkoitetaan nuoren henkeen, terveyteen tai seksuaalisuuteen kohdistuvaa väkivaltaa.”

Kyselyn tuloksia

Ensimmäisellä kysymyksellä ”Oletko kokenut väkivallan uhkaa tai väkivaltaa?” kartoitettiin nuorten kokemuksia asiasta.

K3_1

Nuorista reilusti yli puolet vastasi kokeneensa väkivallan uhkaa ja hieman yli puolet väkivaltaa.

Nuorilta kysyttiin myös mielipidettä siitä, onko nuorten välinen väkivallalla uhkailu tai väkivalta yhtä vakavaa kuin aikuisten välinen väkivalta. Nuorista lähes 80 prosenttia vastasi nuorten välisen väkivallan olevan yhtä vakavaa kuin aikuisten. Seuraavaksi kartoitettiin väkivallan tekijän profiilia.

K3_2

Puolet nuorista vastasi kokevansa väkivallan uhkaa ja vajaa puolet väkivaltaa tutun nuoren taholta.  Väkivaltaa kokeneiden nuorten vastauksissa ero tuttujen ja tuntemattomien tekijöiden kohdalla oli selkeästi suurempi kuin väkivallan uhkaa kokeneilla nuorilla. Verkkokyselyn mukaan nuorten kohtaaman väkivallan tekijä on huomattavasti useimmin nuoren lähipiiristä.

Uhritutkimuksen mukaan lasten ja nuorten väkivaltakokemuksien on todettu toistuvan (Ellonen, ym., 2008, 150). Tämän vuoksi verkkokyselyssä kysyttiin mahdollisen väkivallan uhan ja väkivalta kokemuksien toistuvuutta.

K3_3

Nuorista määrällisesti eniten ei kokenut toistuvaa väkivallan uhkaa eikä väkivaltaa. Toisaalta yli neljäsosa nuorista koki toistuvasti sekä väkivallan uhkaa, että väkivaltaa.

Verkkokyselyllä kartoitettiin myös yleisimpiä tilanteita, missä nuoret kohtaavat väkivallan uhkaa tai väkivaltaa.

K3_4

Nuorten vastauksissa väkivallan uhkaa koettiin prosentuaalisesti eniten koulussa ja koulumatkalla sekä vapaa-ajalla. Väkivallan kokemisen osalta merkittäviä eroja eri kontekstien välillä ei ilmennyt. Väkivaltaa koettiin lähes yhtä paljon niin koulussa/ koulumatkalla kuin kotona ja vapaa-ajalla.

Nuorilta kysyttiin, olivatko he kertoneet väkivallan uhasta tai väkivallan kohteeksi joutumisesta kenellekään.

K3_5

Lähes puolet nuorista oli kertonut väkivallan uhasta tai väkivallasta omalle ystävälleen.

Nuorilta kysyttiin myös väkivaltatilanteiden näkemisestä ja Rikosuhripäivystyksen palveluiden tuntemisesta.

K3_6

Nuorista suurin osa oli todistanut nuorten välistä väkivaltatilannetta tai uhkaavaa väkivalta tilannetta. Rikosuhripäivystyksen tarjoamista palveluista mahdollisessa uhritilanteessa tiesi vain hieman yli neljännes nuorista.

Lopuksi nuorilta kysyttiin oliko väkivallan uhasta tai väkivallasta kertominen ollut nuorelle avuksi.

K3_7

Nuorista selkeä enemmistö vastasi, että väkivallan uhasta tai väkivallasta kertomisesta ei ollut koitunut nuorelle apua.

Pohdinta

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on yleistä Suomessa. Nuoret kohtaavat väkivaltaa erilaisissa arkipäiväisissä ympäristöissä kuten kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Nuoriin kohdistuvassa väkivallassa tekijä on yleensä ikätoveri tai aikuinen lähi- tai tuttavapiiristä (Finkelhor, 2007).

Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen verkkokyselyssä väkivallan uhka ja väkivalta näyttäytyi yleisenä ilmiönä nuorten elämässä. Nuoret kokevat väkivallan uhkaa ja väkivaltaa eniten koulussa, koulumatkoilla, vapaa-ajalla ja kotona. Tapahtumasta kerrotaan usein miten ystävälle. Väkivallalla uhkaaja tai väkivallan tekijä on vastausten perustella yleensä tuttu nuori tai aikuinen.

Toistuvan väkivallalla uhkailun tai väkivallan kohteeksi joutuminen on asia, johon nuori tarvitsee aikuisten apua. Väkivallan kohteeksi joutunut nuori ei kuitenkaan aina ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi. Alaikäiset eivät tiedä oikeuksistaan, eivätkä osaa hakea apua.

Verkkokyselyyn vastanneista nuorista hieman yli neljännes tiesi Rikosuhripäivystyksen palveluista. Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä nuorten tietoa RIKUn palveluista ja tarjota apua sekä tukea mahdollisessa uhri- tai todistaja tilanteessa.

Nina Vaaranen-Valkonen, projektisuunnittelija

 

<< Ajankohtaista pääsivulle