Tietoa sovittelusta

Sovittelu pähkinänkuoressa

  • Maksuton, vapaaehtoinen ja puolueeton palvelu rikoksen tai riidan sovitteluun
  • Sovittelu on rikosprosessille rinnakkainen tai sitä täydentävä toiminta
  • Sovittelussa osapuolet voivat ulkopuolisen sovittelijan ohjauksessa keskustella riidasta tai rikoksesta ja neuvotella mahdollisesta sovinnosta
  • Sovittelu voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa, jos jompikumpi osapuoli ei sitä halua jatkaa.
  • Jos sovittelussa syntyy sovinto, tehdään siitä sopimus ja usein sopimukselle määrätään seuranta-aika
  • Tieto sovittelun kulusta ja lopputuloksesta lähetetään aloitteen tehneelle viranomaiselle, joka päättää asian etenemisestä poliisitutkinnassa tai rikosprosessissa.

shutterstock_54078151

 

Rikos ja riita asioiden sovittelu

Sovittelussa selvitetään rikos- tai riita-asiaa. Sovittelu on maksuton, puolueeton ja vapaaehtoinen palvelu, jossa tapahtunutta rikosta tai riitaa kokoonnutaan selvittämään ja sovittelemaan ulkopuolisen sovittelijan kanssa. Alle 18-vuotiaat sovittelun osapuolet tarvitsevat vanhempien tai huoltajien luvan sovitteluun. Sovittelussa on mahdollista keskustella toisen tai toisten osapuolten kanssa siitä, mitä tapahtui, miksi näin tapahtui ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet sinuun ja muihin mukana oleviin.

Mitä voidaan sovitella?

Laki sovittelusta ei pääsääntöisesti sulje mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Sovitella voi, sekä riita-asioita, että rikoksia, kuten vahingonteot, pahoinpitelyt, varkaudet ja ryöstöt, tavaroiden luvattomat käyttöön otot, kotirauhan rikkomiset tai kunnianloukkaukset. Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Sovitteluun eivät lähtökohtaisesti sovellu alaikäiseen kohdistuvat rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset tai hyvin nuoriin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyt. Myöskään toistuvat lähisuhdeväkivaltarikokset eivät kuulu sovittelun piiriin.

Tarvitseeko minun sovitella?

Sovitteluun sinut voidaan ohjata yleisimmin poliisin toimesta, kun olet tehnyt rikosilmoituksen. Myös esimerkiksi sosiaalitoimen tai muun julkisen palvelun työntekijä voi ehdottaa sinulle sovittelua riita-asioissa. Myös rikoksen tai riidan osapuoli itse voi tehdä aloitteen sovittelusta. Lähisuhdeväkivaltaa sisältävissä rikoksissa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä.

Sovittelun aloittamista tai siihen suostumista on hyvä rauhassa pohtia ja keskustella siitä jonkun kanssa.

Mitä sovittelussa tapahtuu?

Sovittelu käynnistyy, kun sovittelutoimistoon tehdään sovittelualoite. Sovittelun osapuoliin otetaan yhteyttä ja selvitetään soveltuuko riita- tai rikosasia soviteltavaksi.  Sovittelun aloittaminen edellyttää, että osapuolet suostuvat siihen ja ymmärtävät sovittelun tavoitteet ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Nuorten kohdalla sovittelun lakiperustainen soveltuvuusarviointi pyritään tekemään erityisen huolellisesti.

Sovitteluneuvottelussa on mukana kaksi puolueetonta vapaaehtoissovittelijaa ja tarvittaessa asioimistulkki. Sovitteluneuvotteluja voidaan tarvittaessa järjestää useampi kuin yksi. Avustajan tai tukihenkilön läsnäolosta kannattaa neuvotella sovittelutoimiston kanssa. Sovittelu on mahdollista keskeyttää missä vaiheessa tahansa.

Jos sovittelun osapuolet pääsevät sovintoon, tehdään siitä yhdessä sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat. Sovittelutoimisto määrää sopimukselle seuranta-ajan. Sopimuksen mukaisia seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi sovittujen vahingonkorvausten maksut tai se, ettei osapuolten välillä enää käytetä väkivaltaa. Mikäli vahingonkorvauksia ei makseta sovitusti, on tärkeää olla yhteydessä sovittelutoimistoon.  Seuranta-ajan jälkeen sovittelutoimisto välittää tiedon sovittelun kulusta ja lopputuloksesta poliisille tai syyttäjälle.

Mitä hyötyä sovittelusta on?

Sovittelussa keskeistä on osapuolten kohtaaminen, henkilökohtaisen vastuun ottaminen ja halukkuus ristiriitatilanteen selvittämiseen. Sovittelussa uhrilla on mahdollisuus kertoa rikoksentekijälle tämän aiheuttamien vahinkojen seuraamuksista ja siitä millä tavoin rikos on hankaloittanut elämää. Sovittelussa voit keskustella myös siitä, miten vahingon aiheuttaja voi korjata tai korvata vahingot. Hyödyllistä on myös se, että rikoksen tai riidan osapuolet saavat itse vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn ja asiaansa koskevaan päätökseen. Sovittelijoiden tehtävä on huolehtia siitä, että lopputulos syntyy osapuolten yhteisenä päätöksenä.

Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa ja siinä keskitytään osapuolten tarpeisiin ja etuihin. Sovittelu voi vähentää tai lieventää rikoksen tai riidan eri osapuolille aiheuttamia henkisiä ja aineellisia haittoja. Sovittelun myötä oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.

Kun asianomistajarikoksessa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei tärkeä yleinen etu niin edellytä. Esimerkiksi näin voi käydä, jos vahingonteko on kohdistunut useamman kuin yhden ihmisen omaisuuteen. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa, kuten pahoinpitelyssä, syyttäjä ratkaisee aina syytteen nostamisesta, vaikka sovinto olisikin saatu tehtyä.