Mikä on rikos?

Jokaisessa perheessä, kaveripiirissä ja kouluissa on omat pelisäännöt miten saa ja voi toimia. Yhteiskunnan säännöt on kirjattu lakiin. On tärkeää tietää millaiset ovat yhteiskunnan säännöt, jotta osaa toimia oikein. Rikos on teko tai laiminlyönti, josta on laissa määrätty rangaistus.  Rikoslain kanssa voi joutua tekemisiin rikoksentekijänä, rikoksen uhrina tai todistajana. Tähän on koottu rikoslaista eri rikosnimikkeitä ja avattu niitä lyhyesti. Rikoslakiin ja tarkemmin lakipykäliin voit tutustua Finlexistä.

    Omaisuusrikokset

    Omaisuusrikokset ovat muun muassa vahingonteko, varkaus, näpistys, kavallus ja petos. Toisen nimissä tai nimimerkeillä esiintyminen on identiteettivarkaus, josta valmistellaan parhaillaan lakia. Lain tultua voimaan, siitä seuraa rangaistus. Mikäli toiseksi henkilöksi tekeytymällä saa taloudellista hyötyä, kyseessä on petos, joka on lain mukaan rangaistava rikos.

  • Vahingonteko »

    Vahingonteosta on kyse, jos toisen omaisuutta hävittää tai vahingoittaa. Törkeä vahingonteko on kyseessä silloin, jos vahingonteolla aiheutetaan erittäin suurta vahinkoa.

  • Varkaus »

    Varkaudesta on kyse, jos varastaa toisen omaisuutta. Törkeästä varkaudesta on kyse silloin, jos varastettu omaisuus on erittäin arvokas, aiheuttaa uhrille tuntuvaa vahinkoa, käyttää hyväkseen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa, on varustautunut aseella tai muulla vaarallisella välineellä tai murtautuu toisen asuntoon.

  • Näpistys »

    Näpistys on kyseessä silloin, jos varastetun omaisuuden arvo tai teko kokonaisuutena on vähäinen.

  • Kavallus »

    Kavallus on teko, jossa tekijä varastaa jo hallussaan olevat rahat tai muuta irtainta omaisuutta. Lievästä kavalluksesta on kyse, jos anastettu omaisuus ei ole kovin arvokas tai teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Törkeästä kavalluksesta on kyse, jos kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja, aiheutetaan rikoksen uhrille olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa.

    Väkivaltarikokset

    Koulukiusaaminen on väkivaltaa, vaikka se ei aina ole rikos. Koulukiusaaminen voi sisältää pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua ja joka toistuvana voi jättää uhriin pitkäkestoisia vaikutuksia. Se voi myös olla pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkaus. Ne kaikki ovat rikoksia, joista seuraa rangaistus.

    Perhe-, seurustelu- ja lähisuhdeväkivalta ovat väkivaltaa, jossa perheenjäsen, lähisukulainen tai pari/seurustelusuhteessa kumppani on väkivaltainen toista perheenjäsentä tai kumppaniaan kohtaan. Se voi olla mm. fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Joskus siihen voi liittyä esimerkiksi toisen omaisuuden vahingoittamista.

  • Pahoinpitely »

    Pahoinpitely on niin sanotusti perusmuotoinen, jos tekijä aiheuttaa uhrille tahallaan ruumiillista väkivaltaa, vahingoittaa hänen terveyttään, aiheuttaa kipua tai saattaa hänet tiedottomaan tai sitä vastaavaan tilaan. Lievästä pahoinpitelystä on kyse, jos sen seurauksena tulleet vammat ovat vähäisiä.Pahoinpitely määritellään törkeäksi, jos teko aiheuttaa vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan. Se on sitä myös silloin, kun rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai siinä käytetään ampuma- tai teräasetta. Jo pahoinpitelyn yritys on rangaistava teko.

  • Henkirikos »

    Henkirikoksia ovat muun muassa surma, tappo ja murha.

    Vapauteen kohdistuvia rikoksia

    Vapauteen kohdistuvia rikoksia ovat muun muassa laiton uhkaus ja ryöstö.

  • Laiton uhkaus »

    Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista aseella tai muulla tavoin rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden puolesta tai pelkää omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

  • Ryöstö »

    Ryöstöstä on kyse silloin, kun tekijä väkivallalla tai väkivallalla uhkaamalla anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen omaisuutta. Törkeä ryöstö on kyseessä esimerkiksi silloin, jos käytössä on ollut ampuma- tai teräase. Jos ryöstön kohteena on esimerkiksi bussin tai taksin kuljettaja, joka ei asemansa vuoksi voi puolustaa itseään, on kyseessä törkeä ryöstö. Ryöstön yritys on myös rangaistavaa.

  • Vainoaminen »

    Vainoamiseen syyllistyy, se joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.  Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos.

  • Viestintärauhanrikkominen »

    Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa.  Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä. Rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Viestintärauhan rikkominen on asianomistajarikos.

    Seksuaalirikokset

    Seksuaalirikokset lasketaan väkivaltarikoksiksi. Seksuaalirikokset on jaettu seuraavasti: pakottaminen seksuaaliseen tekoon, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus, törkeä raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen.

  • Pakottaminen seksuaaliseen tekoon »

    Pakottaminen seksuaaliseen tekoon on kyseessä, jos tekijä väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen ryhtymään muuhun seksuaaliseen tekoon kuin yhdyntään tai pakottaa toisen alistumaan muun seksuaalisen teon kohteeksi tai tekijä on käyttänyt henkilön avutonta tilaa hyväkseen. Muu pakottaminen seksuaaliseen tekoon voi olla esimerkiksi pakottaminen pornon katsomiseen.

  • Seksuaalinen ahdistelu »

    Tarkoittaa seksuaalista tekoa teon, joka on omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muuten ole säädetty rangaistusta.

  • Raiskaus »

    Raiskaus on teko, jossa toinen pakotetaan sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai sillä uhkaamalla. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.
    Törkeästä raiskauksesta on kyse, jos tekijä aiheuttaa uhrille vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan, aiheutetaan tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla, käyttää apunaan hengenvaarallista välinettä tai muuten uhataan vakavalla väkivallalla. Kohteena on alle kahdeksantoista vuotta nuorempi lapsi.
    Raiskauksen yritys on rangaistavaa.

  • Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö »

    Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos on sukupuoliyhteydessä tai tekee muun seksuaalisen teon alle 16-vuotiaan kanssa, ellei kumppani ole suunnilleen samanikäinen. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettava muu henkilö käyttää hyväkseen sellaista 16–17-vuotiasta lasta, jonka kanssa hän asuu samassa taloudessa.

  • Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö »

    Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos tekijä on sukupuoliyhteydessä 16-vuotta nuoremman lapsen kanssa tai kyseessä on alle 18-vuotias lapsi ja tekijä on vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi.

  • Seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta »

    Seksuaalipalveluiden ostamisesta nuorelta on kyse, jos lupaa tai antaa korvauksen alle 18-vuotiaalle ryhtymällä sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon.

  • Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin »

    Lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin on kyse, jos tekijä ehdottaa lapselle tapaamista tai muuta kanssakäymistä valmistaakseen kuvia tai kuvatallenteita, jossa lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukataan tai tarkoituksena on kohdistaa lapseen seksuaalista tai törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä tai ostaa seksipalveluja alle 18-vuotiaalta.

  • Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen »

    Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta on kyse, jos tekijä seuraa järjestettyä esitystä, jossa esiintyy sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla alle 18-vuotias lapsi.

    Rasismi, syrjintä

  • Rasismi tai syrjintä »

    Rasismi tai syrjintä on kyseessä, jos tekijä asettaa toisen eriarvoiseen asemaan tai kieltää palvelun esimerkiksi ravintola, taksi, koulunkäynti tai työpaikka perusteena uhrin rotu, kansallinen tai etninen alkuperä, ihonväri, kieli, sukupuoli, ikä, perhesuhteet, sukupuolinen suuntautuminen, perimä, vamma, terveydentila, uskonto tai yhteiskunnallinen mielipide. 

    Liikennerikokset

    Liikennerikoksia ovat muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja rattijuopumus.

  • Liikenneturvallisuuden vaarantaminen »

    Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on kyse, jos rikkoo tieliikenteen turvallisuussääntöjä.  Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on kyse, jos moottoriajoneuvon kuljettaja ylittää huomattavasti sallitun enimmäisnopeuden, laiminlyö liikenneturvallisuuden vaatiman pysähtymisvelvollisuuden tai väistämisvelvollisuuden.

  • Rattijuopumus »

    Rattijuopumuksesta on kyse, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa nautittuaan alkoholia niin, että veren alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea. Rattijuopumuksesta on kyse myös silloin, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa huumausaineen vaikutuksen alaisena.

    Rattijuopumus määritellään törkeäksi, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai alkoholin/huumausaineiden vaikutuksesta toimintakyky on tuntuvasti huonontunut.