Puheeksiotto

Käytämme tässä tekstissä käsitettä kaltoinkohtelu, jonka Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee seuraavasti:

Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle suhteessa, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta tai vallasta”.

Älä ohita kiireisenkään arjen keskellä itsessäsi heränneitä ajatuksia tai epäilyjä kaltoinkohtelusta. Kaltoinkohdellun nuoren kohtaaminen vaatii aktiivisuutta, herkkyyttä ja myötäelämisen kykyä. Esimerkiksi huolenpidon laiminlyöminen ja henkinen väkivalta saattavat helposti jäädä huomaamatta. Monesti ainoa keino saada tietoa asioista on kysyä nuorelta tai hänen vanhemmiltaan siitä suoraan. Asiasta suoraan kysyminen voi tuntua vaikealta. Siitä ei ole kuitenkaan nuorelle haittaa, vaikka nuori reagoisikin voimakkaasti kysymykseen. Nuori joka on joutunut kaltoinkohdelluksi, saattaa olla helpottunut kysymyksestä. Nuori ei välttämättä ole valmis vastaamaan rehellisesti ja voi kieltää kaltoinkohtelun, mutta hän voi rohkaistua ottamaan asian myöhemmin esille.

Kun epäilet nuoren joutuneen kaltoinkohdelluksi ja otat asian hänen kanssaan puheeksi

  • Rauhoitu hetki ja mieti miten aloitat.
  • Varmista, ettei mahdollinen tekijä ole paikalla.
  • Ota katsekontakti ja kysy mahdollisesta kaltoinkohtelusta suoraan.
  • Kerro nuorelle miksi esität kysymyksiä, esimerkiksi huolen kautta ”Olen huolestunut…”
  • Kysy selkeitä kysymyksiä, esimerkiksi onko sinua lyöty tai tukistettu. Tee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, esimerkiksi kuka, millä, miten tai kuinka monta kertaa sinua lyötiin.
  • Kuuntele, ole avoin ja rehellinen.
  • Kerro, että kaltoinkohtelu on väärin ja se voi olla rikos.  Kerro, että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus joko lastensuojeluun tai poliisille.
  • Muista, että nuori kykenee omaksumaan tietoa vain rajallisen määrän kerrallaan.
  • Kerro, että kaltoinkohtelu yleensä jatkuu ja raaistuu, ellei siihen puututa. Väkivalta ei lopu itsestään.
  • Huolehdi, että nuori ymmärtää mitä puhut esimerkiksi tiivistämällä nuoren kanssa käyty keskustelu kertaamalla olennaiset asiat ja mistä on sovittu. Varmista, että olet ymmärtänyt oikein.
  • Kartoita nuoren kokonaistilannetta. Arvioi nuoren välitön turvallisuuden tarve ja onko nuorelle turvallista palata kotiin.
  • Tee nuoren kanssa tarvittaessa turvasuunnitelma.
  • Kerro, että nuori saa apua ja ohjaa tarjolla oleviin palveluihin. Kerro nuorelle kuka työntekijä on luvannut ottaa hänet vastaan ja varmista, että nuori käyttää sovitun ajan. Sovi uusi tapaaminen jolloin voit varmistaa, onko nuori saanut apua ja kokeeko hän sen hyväksi itselleen.