Kohtaaminen ja tukeminen

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan nuoret ovat joutuneet yhä useammin rikoksen uhriksi vuosien 1998─2008 aikana. Uhriksi joutumisen riskiä lisää merkittävästi nuoren oma ongelma- ja riskikäyttäytyminen. On kuitenkin muistettava, että uhriksi joutuu yhä useammin myös nuoria, joiden elämänhallinnassa ei ole ongelmia.

Rikoksen kohteeksi joutuneen nuoren tukemisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat varhainen ja nopea puuttuminen. Nuoren ottaessa oma-aloitteisesti yhteyttä aikuiseen tai ilmaistessaan muutoin avun tarvetta on hänen toivomuksenaan yleensä nopea reagointi.

On ensiarvoisen tärkeää, että nuori tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Nuorta auttaa usein jo keskustelu tapahtuneesta turvallisen ja vastuullisen aikuisen kanssa. Rikoksen uhrille on selviytymisen kannalta tärkeää saada puhua kokemuksestaan uudestaan ja uudestaan. Lyhyessäkin vuorovaikutustilanteessa uhrin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja aktiivinen kuuntelu tukevat selviytymistä. Ikäkaudelle sopiva, rehellinen ja luottamusta herättävä kohtaaminen edesauttaa rikoskokemuksesta selviytymistä. Nuoren rikoksen uhrin tukeminen ja auttaminen vähentää tulevia uhrikokemuksia. Asianmukainen tieto vähentää uhrin pelkoja, rauhoittaa ja lisää turvallisuuden tunnetta edistäen tapahtumasta toipumista.

Ohjeita rikoksen uhriksi joutuneen nuoren kohtaamiseen

  • Puhu nuorelle ja ota nuoreen katsekontakti, vaikka mukana olisi saattaja.
  • Kiitä nuorta päätöksestä kertoa Sinulle tapahtuneesta.
  • Kuuntele ja ota nuoren kertomus vakavasti.
  • Anna aikaa, äläkä kiirehdi.
  • Säilytä arvostava, ymmärtävä suhtautuminen ja osoita myötätuntoa.
  • Älä syyllistä nuorta tapahtuneesta.
  • Käytä harkintaa omien tunteittesi ilmaisemisessa, oma ahdistus ja hätääntyminen välittyvät helposti.
  • Ohjaa saattaen mahdollisen kriisiavun ja käytännön tuen piiriin ja varmista avun toteutuminen ja nuoren kiinnittyminen jatkoapuun esimerkiksi varaamalla Sinulle vielä yksi aika.

Rikosprosessin pitkittyessä pysyvän ja turvallisen aikuisen merkitys nuoren selviytymisessä korostuu. Nuorelle on hyvä kertoa myös Rikosuhripäivystyksen (RIKU) palveluista ja mahdollisuudesta tukihenkilöön. RIKUn tavoitteena on tarjota nuorelle tietoa ja tukea rikosoikeudellisessa prosessissa ja psyykkisessä selviytymisessä. RIKUn tukihenkilö toimii nuoren rinnalla kulkijana koko rikosprosessin ajan ja pyrkii toiminnallaan edistämään nuoren selviytymistä kokemastaan.

shutterstock_54078151

Miten rikoksen kohteeksi joutuneen nuoren tukeminen eroaa aikuisen tukemisesta?

Väkivaltakokemuksesta selviytymisessä on aikuisten kohdalla todettu tärkeiksi käytänteiksi tilan tarjoaminen ja yksilöllisten selviytymiskeinojen kunnioittaminen. Uhria ei tule painostaa keskustelemaan traumaattisesta kokemuksesta, vaan tukea annetaan uhrin tarpeita ja toiveita kunnioittaen. Aikuisille väkivallan uhreille tulee tarjota mahdollisuus sopeutua kokemaansa omien selviytymiskeinojen avulla ja ajan kanssa. Aikuisten kohdalla puhutaankin aktiivisesta seuraamisesta ”watchful waiting”, missä uhri on jatkuvasti tietoinen mahdollisuudesta tarjolla olevaan apuun.

Nuorten kohdalla tilanne on hieman toisin. Nuorten selviytymiskeinot eivät välttämättä ole vielä kehittyneet aikuisten tasolle eikä nuori osaa välttämättä hyödyntää psykososiaalista tukea tapahtumasta selviytymiseen. Nuorten kohdalla apua tulee tarjota aktiivisemmin kuin aikuisille. Lisäksi on tärkeää huomioida, että väkivalta- ja seksuaalirikoksesta selviytyminen vie pitkään. Vaikeat ja toimintakykyä haittaavat oireet eivät aina ilmaannu heti rikostapahtuman jälkeen. On mahdollista, että vakavan rikoksen uhriksi joutuneen nuoren käytös ei tilapäisesti vastaa ikätasoa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen myös nuoren tiedollisen oppimisen taso voi olla väliaikaisesti alentunut. Tällöin tiedon käsittely ja uuden informaation vastaanottaminen ja sisäistäminen on usein hidasta ja hankalaa. Nuorten rikosuhrien tukemisen tulee olla joustavaa ja luovaa.

Tiedon tarjoamisella ja pystyvyyden tukemisella voidaan vähentää nuorten rikosuhrien subjektiivista kärsimystä ja luoda myönteisemmät edellytykset aikuisiän parempaan elämänhallintaan.

Nuorten rikosuhrien tukemisessa ja traumaattisten kokemusten käsittelyssä keskeinen työkalu on vastuun näkökulma. Uhreille, niin nuorille kuin aikuisille, on tyypillistä pitää itseään ainakin osittain vastuullisena tapahtumaan.  Rikoksella loukattujen nuorten tukemisessa tulee erityisesti korostaa sitä, että uhri ei ole vastuussa tapahtuneesta. Traumaattisen tapahtuman perusteellinen käsittely ja totuuden kohtaaminen on yksi asian käsittelyn ja samalla myös toipumisen lähtökohdista. Konkreettinen ja yksityiskohtainen tapahtumien läpikäynti mahdollistaa myös vastuun näkökulman muuttamisen.

Järkyttävien tapahtumien yhteydessä on tärkeää, että nuoret kykenevät säilyttämään luottamuksen vanhempiinsa. Nuoret saattavat suojella vanhempiaan, eivätkä ota esiin asioita joiden he tietävät järkyttävän tai suututtavan. Vaarana on, että nuoret jäävät yksin ajatustensa ja tunteidensa kanssa.

Läheisten merkitys nuorelle rikoksen uhrille

Rikoksen uhriksi joutuneelle nuorelle tärkeimpiä asioita on omien läheisten läsnäolo ja tuki. Nuoren yksilöllisen tukemisen lisäksi on tärkeää tukea myös heidän läheisiään. Heille tulee tarjota asianmukaista informaatiota, käytännön ohjausta ja tukea sekä selkeitä ohjeita rikosprosessiin liittyvien asioiden hoitamiseen, jotta he voivat tukea omaa nuortaan. Tarvittaessa läheisiä informoidaan RIKUn tukipalveluista ja mahdollisuudesta tukihenkilöön. Joskus nuori ei halua vanhempiaan mukaan kuulusteluihin tai oikeudenkäynteihin. Erityisesti seksuaalirikosten selvittämisessä nuori voi kokea kiusallisena vanhempien läsnäolon. Rikoksen aiheuttamaan traumaattiseen kokemukseen liittyy usein häpeää, joka estää nuorta kertomasta rikoksesta. Rikoksesta kertomista hankaloittaa erityisesti, jos tekijä kuuluu perheeseen, sukuun tai lähipiiriin. Lapsen ja nuoren kehitykselle on erityisen tuhoisaa, jos heille läheinen aikuinen kohtelee heitä kaltoin ja riistää luottamuksen. Siksi tukihenkilö tai muu luotettava aikuinen on tarpeen.

Vanhempien kyky käsitellä traumaattista tapahtumaa on kiinteästi yhteydessä nuoren psyykkiseen vointiin. Aina vanhemmat eivät kykene omalta järkytykseltään tukemaan rikoksen uhriksi joutunutta nuorta. Tällöin varmistetaan vanhempien kriisituen tarve ja mahdollinen jatkohoitoon ohjaus ja kartoitetaan muita mahdollisia turvallisia aikuisia.

Mahdollisten traumaattisten tapahtumien varalta nuoria kohtaavilla ammattilaisilla tulee olla:

  • Tieto oman alueen ajantasaisista tuki- ja yhteistyöverkostoista, eli käsitys alueen ”hoidon polusta”.
  • Vähintään yksi alueellinen taho, mistä kysyä neuvoa.