Nuorten kokema seksuaalinen väkivalta

IRC-galleriassa tehdyn verkkokyselyn tuloksia

”olen vähän hämmentynyt tässä vuoden aikana oppimistani asioista. en oikeesti tiennyt että niin moni kaveri on kokenut seksuaalista väkivaltaa, jopa raiskattu. tyttöjen ahdistelutilastot taas on ihan tuttua kauraa” – IRC-Gallerian nuori

Nuoruuden kehitysvaiheessa haetaan eri tavoin hyväksyntää ja positiivista palautetta itsestä, omasta ulkonäöstä ja toiminnasta. Nuoren kehitykseen kuuluu omaan seksuaalisuuteen tutustuminen ja seksuaalisen läheisyyden harjoittelu. Kodin ulkopuoliset ystävyyssuhteet, harrastukset ja aktiviteetit lisääntyvät nuoruudessa. Nuoret jakavat valtaosan ajastaan ja kokemuksistaan ystäviensä kanssa (Aalberg & Siimes, 2007, 68).

Nuoret voivat kohdata hyvin monenlaista ja monitasoista seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa niin reaali- kuin virtuaalimaailmassa. Uhritutkimusten mukaan nuoret eivät aina edes tiedä joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Seksuaalinen väkivalta rikkoo usein nuoren perusturvallisuutta, sisäistä maailmaa ja häiritsee koko nuoruuden ja persoonallisuuden kehitystä. Pahimmillaan seksuaalinen väkivalta jää häiritsemään nuoren seksuaalielämää pitkälle aikuisuuteen. (Oranen, 2012, 149-152.)

Kaikilla nuorilla on jonkinlainen mielikuva siitä, mikä ja minkälaista on seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Nuorten mielikuvat ovat yksilöllisiä ja voivat erota hyvinkin paljon toisistaan. Professori Svedinin mukaan nuorten mielikuvissa seksuaalisen väkivallan tekijä on yleensä tuntematon ja tapahtuma sijoitetaan usein kodin ja lähipiirin ulkopuolelle ja pimeään aikaan. Tällöin nuoren joutuminen tutun aikuisen tai ikätoverin seksuaalisen väkivallan kohteeksi, omassa turvalliseksi pitämässään ympäristössä, on nuorille hämmentävää. Nuoren on vaikea käsitellä tapahtumaa selkeästi seksuaalisena väkivaltana ja rikoksena, mistä on ilmoitettava poliisille.

Nuoren oma toiminta ei koskaan poista tekijän rikosoikeudellista vastuuta tilanteissa, missä nuori painostetaan tai pakotetaan seksuaaliseen tekoon tai yhdyntään. Seksuaalisen väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan.

Kysely seksuaalisesta väkivallasta

Nuorten kohtaama seksuaalinen väkivalta jää usein ilmoittamatta poliisille ja arvioiden mukaan alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tulee poliisin tietoon vain noin 3-12 prosenttia. Rikosuhripäivystyksen nuorten hanke kysyi nuorilta IRC- Gallerian verkkokyselyssä seksuaalisen väkivallan kokemuksista. Kyselyllä kartoitettiin nuorten mahdollisia uhrikokemuksia ja kerättiin tietoa mahdollisista esteistä avun ja tuen hakemiseen.

Kyselyn alkutekstissä seksuaalinen väkivalta määriteltiin rikoslain 20 luvun mukaan ja seksuaalirikoksista annettiin esimerkkejä kuten raiskauksen yritys, raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Kyselyyn vastasi 437 nuorta, joista enemmistö oli tyttöjä.

Kysymykset eivät olleet pakollisia, joten tiettyihin kysymyksiin vastasi vain osa nuorista. Perusmuotoisiin vastauksiin kuten ”en”, ”kyllä” ja ”en osaa sanoa” nuoret pystyivät vastaamaan valitsemalla yhden vastausvaihtoehdon. Monimuotoisempiin kysymyksiin nuoret saivat vastata kahdella vastausvaihtoehdolla. Strukturoitujen vastauksien lisäksi nuorilla oli mahdollisuus kommentoida ja kirjoittaa vapaasti mielipiteitään ja kokemuksiaan kyselyn jälkeiseen kommenttiosioon.

Kyselyn tuloksia

Ensimmäisellä kysymyksellä ”Seksuaalisen väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan?” kartoitettiin nuorten mielipiteitä seksuaalisen väkivallan vastuun osalta. Nuorista lähes 80 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 15 prosenttia samaa mieltä siitä, että seksuaalisen väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan. Vain kymmenen nuorta ei osannut vastata kysymykseen ja yhteensä 18 nuorta vastasi olevansa eri mieltä tai täysin eri mieltä.

Nuorilta kysyttiin mahdollisista uhrikokemuksista seksuaaliseen väkivaltaan liittyen. Lisäksi kysyttiin, epäilivätkö he mahdollisesti jonkun ystävänsä joutuneen seksuaalisen rikoksen uhriksi.

K4_1

Yli puolet nuorista ei ollut kokenut seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalisen väkivallan kohteeksi oli joutunut noin 25 prosenttia ja 16 prosenttia vastasi, ettei osannut sanoa oliko joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi vai ei.

Seksuaalisen väkivallan kohdalla nuorten ”en osaa sanoa” vastaukset voidaan tulkita eri tavoin. Vastauksia voidaan perustella nuorten vaikeutena tai osaamattomuutena määritellä itseen kohdistunut epämiellyttävä seksuaalinen teko seksuaaliseksi väkivallaksi. Tätä tulkintakehystä käyttäen noin 40 prosenttia nuorista vastaajista oli kokenut jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa. Tulosta tukee myös vapaamuotoinen kommentointi.

Nuorten arvioidessa ystäviinsä kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa niin ”en osaa sanoa” vastaukset voidaan tulkita siten, että nuori ei tosiaan osaa sanoa, eikä tiedä onko ystävä mahdollisesti kokenut seksuaalista väkivaltaa. Pelkästään kyllä vastauksia tarkasteltaessa nuoret arvioivat ystävistään noin 40 prosentin joutuneen seksuaalisen väkivallan uhriksi. Jos taas ”en osaa sanoa” vastaukset tulkitaan samoin kuin itseen kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa eli vaikeutena määritellä ystävän kokemus, silloin seksuaalisen väkivallan kohteeksi epäiltyjen ystävien määrä nousee yli 60 prosenttiin.

Kerron, en kerro, kerron, en kerro

Kyselyllä kartoitettiin nuorten tapaa kertoa mahdollisesta seksuaalisesta väkivallasta.

K4_2

Nuorista yhteensä lähes puolet (46 %) vastasi, ettei ollut kertonut kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta kenellekään. Nuorista 32 vastasi, ettei uskalla kertoa ja vain kuusi harkitsi tapahtuneesta kertomista. Määrällisesti vastaajien lukumäärät ylittivät edellisessä kysymyksessä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lukumäärän. Näin ollen osa vastaajista on voinut vastata kysymykseen ikään kuin hypoteettisena.

Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, missä seksuaalisesta väkivallasta kertominen olisi kaikkein vaikeinta.

K4_3

Seksuaalisesta väkivallasta kertominen on selkeästi vaikeinta silloin kun mahdollinen tekijä on tuttu aikuinen tai ikätoveri. Prosentuaalisesti eniten eli lähes 60 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että vaikeinta kertominen olisi silloin kun tekijä olisi tuttu aikuinen.

Kenelle nuoret kertoisivat mahdollisesta seksuaalisesta väkivallasta ja millä tavalla asia olisi helpointa ottaa puheeksi.

K4_4

Yleisesti tiedetään, että nuoret hakeutuvat vaikeuksia ja ongelmia kohdatessaan yhä enemmän vanhempien sijasta omien ikätovereiden luokse (Aalberg & Siimes, 2007, 68). Myös vastausten mukaan nuorten on selkeästi helpointa kertoa seksuaalisesta väkivallasta omalle ystävälleen.

K4_5

Nuorille helpoimmat tavat ottaa seksuaalinen väkivalta puheeksi ja kertoa tapahtumasta ovat anonyymi chat ja henkilökohtaiset tapaamiset auttavan tahon kanssa.

Vapaamuotoisissa kommenteissa nuoret viestivät myös seuraavaa:

…jotenkin tuntuu että näistä asioista puhutaan aivan liian vähän/ohitetaan kokonaan…” –  IRC- Gallerian nuori

 ”…Ei mikää helppo aihe mut paljon puhutteleva, ja laittaa miettimään. :)”                        -IRC- Gallerian nuori

 Pohdinta

Nuoriin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan todellista esiintyvyyttä on vaikea saada selville. Lisäksi vain murto-osa nuorten kohtaamasta seksuaalisesta väkivallasta menee poliisin tietoon (Oranen, 2013, 133).

Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen verkkokyselyn vastaukset tarjoavat yhden näkökulman nuorten kohtaamaan seksuaaliseen väkivaltaan sen määrään ja yleisyyteen. Tuloksia tarkastellessa tulee huomioida otoksen pieni koko ja vastaajien valikoituminen (IRC-Galleria). Tulokset ovat kuitenkin yhdensuuntaisia niin Suomalaisten kuin kansainvälisten uhritutkimusten tulosten kanssa (Ellonen, ym., 2008; Finkelhor, ym., 2001).

Yleisesti tiedetään myös, että nuoret kertovat kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta usein vain lähimmälle ystävälleen. Tämän vuoksi kysymys ystäviin kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta on hyvä huomioida. Verkkokyselyn vastauksista kuvastuu selkeästi seksuaalirikoksista kertomisen vaikeus. Kynnys kertomisesta nousee edelleen kun siirrytään pohtimaan rikosilmoituksen tekemistä poliisille.

Toisin kuin yleisesti oletetaan, lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa täysin tuntemattomien tekijöiden osuus on suhteellisen alhainen. Tätä tietoa vasten nuorten vaikeus kertoa erityisesti lähipiiriin kuuluvien tuttujen ikätovereiden tai aikuisten tekemästä seksuaalisesta väkivallasta on tärkeä huomioida.

Läheisten ihmisten nuoreen kohdistuva seksuaalinen väkivalta määritellään yhdeksi traumaattisimmista kokemuksista, mitä lapsi ja nuori voi kokea. Nuoren on vaikea käsitellä tilannetta, missä läheinen ja turvallinen ihminen muuttuu seksuaalisen väkivallan tekijäksi, aiheuttaen käytöksellään paha oloa ja ahdistusta. Tämänkaltaisissa tilanteissa nuori kokee yleensä valtavaa hämmennystä, ei kykene toiminaan eikä puolustamaan itseään. Tapahtuman jälkeen on yleistä, että nuori kokee häpeää ja syyllistää itseään tapahtuneesta (Stakes/ THL, 2004-2005).

Ennaltaehkäisyn tärkeys

Maailman terveysjärjestö (WHO, 2010) on määritellyt seksuaalikasvatuksen standardit, joissa on annettu suuntaviivat myös lasten ja nuorten turvataitokasvatukselle. Nuoret tarvitsevat lisää tietoa seksuaalisen väkivallan ja häirinnän erityispiirteistä ja turvataitokasvatus tulee aloittaa jo varhain lapsuudessa. Nuorille tulee myös tarjota selkeitä harjoitteita, miten toimia seksuaalisesti hämmentävissä tilanteissa ja miten puolustaa omia rajojaan niin reaali- kuin virtuaalimaailmassa.

Tiedon ja taidon sekä harjoittelun kautta nuoren on todennäköisesti helpompi tunnistaa mahdollinen seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Ikätasoinen seksuaalikasvatus ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen voi osaltaan helpottaa seksuaalisesta väkivallasta kertomista ja avun piiriin hakeutumista.

Nuorten parissa työskentelevien on tärkeä pitää mielessä, kuinka yleisenä ja arkisena asiana nuoret pitävät itseensä kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Älä ohita kiireisen arjen keskellä nuoren mahdollisuutta tulla kuulluksi. Auta nuorta kertomaan mahdollisesta seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta kysymällä asioista selkeästi ja suoraan.

Nina Vaaranen-Valkonen, Projektisuunnittelija

<< Ajankohtaista pääsivulle