NUORIKU hankkeen tarvekartoituksen tuloksia

Rikosuhripäivystyksessä (RIKU) käynnistyi huhtikuussa 2012 nelivuotinen valtakunnallinen NUORIKU hanke edistämään nuorten rikoksen uhrien asemaa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tehokas ja kohdennettu viestintä nuorten rikosuhrien oikeusturvasta ja tuesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuoret löytäisivät helposti tarvitsemaansa tietoa verkosta ja tiedon polkua seuraten tulisivat autetuiksi ja selviytyisivät paremmin kokemastaan. Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksen kautta myös nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia kohdata, tunnistaa, tukea ja ohjata nuoria rikoksenuhreja.

Kolmannen sektorin hankkeita on usein arvosteltu siitä, että hankkeiden valmistelu on puutteellista ja kohderyhmän tarpeita ei kartoiteta riittävän hyvin. Tämä hanke kartoitti heti alussa nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten sekä RIKUn henkilöstön toiveita sekä näkemyksiä tiedon ja koulutuksen tarpeista. Tarvekartoituksen pohjalta hanke kehittää RIKUn toimintaa vastaamaan nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten toiveita ja koulutustarpeita.

Nuoret

Kyselyyn vastasi 187 nuorta. Vastaajista kuudesluokkalaisia oli 18 prosenttia, 8.-9.luokkalaisia 52 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita 22 prosenttia. Erityisryhmänä kyselyyn vastasi 15 kehitysvammaista nuorta.

Väkivalta on Suomessa varsin yleinen ilmiö. Rikosuhritutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kohtaavat väkivaltaa jopa enemmän kuin aikuiset. Nuoret eivät osaa usein hakea apua joutuessaan rikoksen uhriksi eivätkä tiedä oikeuksistaan. Myöskään rikoksen uhriksi joutuneita nuoria kohtaavat aikuiset eivät tiedä tarpeeksi osatakseen auttaa ja ohjata heitä. Kysely pyrki selvittämään kenelle nuoret kertovat mahdollisesta rikostapahtumasta ja millä tavoin sekä minkä tyyppistä palvelua he toivoisivat tässä tilanteessa.

Tulosten mukaan uhrikokemuksesta arvioitiin kerrottavan eniten joko vanhemmille tai kaverille. Mitä vanhemmasta nuoresta oli kyse, sitä useammin uhriksi joutumisesta arvioitiin kerrottavan ensisijaisesti kaverille. Kehitysvammaiset nuoret arvioivat kertovansa rikoksen kohteeksi joutumisesta kuitenkin lähes poikkeuksetta omille vanhemmille, läheisille tai koulun henkilökunnalle.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret toivoivat saavansa mahdollisessa uhritilanteessa tukea ja apua henkilökohtaisilla tapaamisilla. Tietoa nuoret arvioivat hakevansa joko läheisiltä tai nettisivuilta. Nuoren ikä korostui vastauksissa siten, että nuorimmat arvioivat hankkivansa tietoa ensisijaisesti läheisiltä kun taas varttuneemmilla nuorilla korostui netti ensisijaisena tiedonlähteenä.

RIKUn sivuille avataan nuorille omat nettisivustot vuoden 2012 loppuun mennessä. Sivustoilta löytyy tietoa nuorille rikosten uhreille ja heidän läheisilleen sekä nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Nuorten toiveita nettisivujen sisällöstä kartoitettiin kahdella kysymyksellä, joista tarkemmin taulukoissa.

nuorten_toiveet_nettisivujen_sisallosta_opintoasteittain

Kaikki kyselyyn vastanneet nuoret toivoivat nettisivuille ensisijaisesti tietoa siitä, missä ja miten rikosilmoitus tehdään. Lisäksi nuoret toivoivat tietoa siitä, milloin on syytä hakea apua. Nuorilta kysyttiin myös mielekkäintä ja kiinnostavinta tapaa hankkia tietoa netissä. Kaikki nuoret toivoivat saavansa tietoa ensisijaisesti tekstimuodossa ja toisena vaihtoehtona mainittiin videoiden katselu.

nuorten_toiveita_nettisivujen_sisallosta

Nuorilta kysyttiin avoimella kysymyksellä Mitä toivot aikuiselta, jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi?

Kuudesluokkalaisten vastauksissa korostui toivomus aikuisen avusta ja tuesta sekä siitä, että aikuinen ottaisi nuoren tosissaan.

  • Toivoisin, että he ottaisivat jutun vakavissaan. Minulta varastettiin lompakko ja kaikki sanoivat, että kyllä se jostain löytyy”.
  • ”Toivon, että aikuinen ottaa asian riittävän vakavasti ja huolehtii asiasta kuultuaan sen”.
  • ”Toivon aikuiselta, että hän kuuntelisi”.
  • ”Toivon aikuiselta että se juttu selvitettäisiin heti”.

Yläasteikäisten oppilaiden avoimissa vastauksissa korostui toivomus aikuisen aktiivisesta otteesta.

  • Toivoisin, että aikuinen puuttuu asiaan ja antaa tukea”.
  • ”Että hän kertoisi mitä minun täytyisi tehdä, mihin ilmoittaa asiasta tai muuta”.
  •  ”Tukea ja apua kyseiseen tilanteeseen. Hänen pitäisi kertoa mitä tehdä ja missä ja miten”.

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien avoimissa vastauksissa korostui toive saada apua, tukea ja ymmärrystä.

  • ”Apua, tukea, apua ja ymmärrystä”.
  • ”Apua, neuvoja ja tukea”
  • ”Apua”
  • ”Ymmärrystä ja tukea”
  • ”Luotettavuutta, se että aikuinen kuuntelee, apua, välittämistä, tietoa ja tukea”.
  • ”Toivoisin aikuiselta tukea ja ymmärrystä ja tietenkin apua”.
  • ”Ymmärtäväisyyttä ja rohkaisua. Ei pakoteta heti puhumaan yksityiskohtaisesti”.

Lähes kaikki kehitysvammaiset nuoret arvioivat kertovansa rikoksen uhriksi joutumisesta omalle vanhemmalleen / huoltajalle ja opettajalle ja arvioivat kysyvänsä apua lähinnä omilta läheisiltään tai koulun henkilökunnalta. Muuta tukea nuoret toivoivat saavansa yksinomaan henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Kehitysvammaisista nuorista parhaimmat tavat saada tietoa nettisivuilta olivat lukeminen tai videon katseleminen. Nettisivuille he toivoivat tietoa siitä, mikä on rikos, missä ja miten rikosilmoitus voidaan tehdä ja mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu. Kehitysvammaiset nuoret toivoivat myös lisätietoa siitä, miten järkyttävä tapahtuma vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti, mistä saa tukea ja apua ja miten he voisivat rohkaista ystäväänsä uhreille suunnattuihin palveluihin.

Kehitysvammaisten nuorten avoimissa vastauksissa korostui aikuisen aktiivinen rooli avun antajana.

  • ”Toivon, että aikuinen voisi auttaa”.
  • ”Että aikuinen puuttuu asiaan”
  • ”Aikuinen soittaa poliisille”
  • ”Tulla auttamaan”
  • Että aikuinen auttaisi ja puuttuisi asiaan”

Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset

Ammattilaisten tarvekartoituskyselyyn vastasi 318 nuorten parissa työskentelevää aikuista, joista naisia oli 88 prosenttia. Vastaajista eniten (47 %) oli 30 ̶ 45-vuotiaita. Ammattiryhmistä terveydenhoitajat/sairaanhoitajat olivat suurin vastaajaryhmä (38 %). Toiseksi suurin ryhmä koostui moninaisista sosiaalialan ammattilaisista ja eri nuorisoalan asiantuntijoista. Pääkaupunkiseudun lisäksi vastauksia saatiin esimerkiksi seuraavista kaupungeista ja alueilta: Tampere, Vaasa, Kemijärvi, Oulu, Kuopio, Kauhajoki, Pori, Mikkeli, Hämeenlinna, Lempäälä ja Loimaa. Pohjoisimmat vastaukset tulivat Kittilästä, Sodankylästä ja Rovaniemeltä.

Ammattilaisista jopa 94 prosenttia koki tarvitsevansa lisää koulutusta nuoriin rikoksen uhreihin liittyen. Lisäkoulutusta toivottiin etenkin rikoksen kohteeksi joutuneen nuorten tunnistamisesta, tukemisesta ja kohtaamisesta.

ammattilaisten_toiveita_lisakoulutuksesta

Avoimeen kysymykseen Mistä tietyistä rikoksesta toivot lisää koulutusta? vastasi noin 15 prosenttia ammattilaisista. Lähes kaikki vastaukset liittyivät seksuaalirikoksiin ja seksuaaliseen kaltoinkohteluun. Lisäksi toivottiin tietoa myös väkivaltarikoksista.

  • ”Seksuaalirikoksista”
  • ”Seksuaalinen hyväksikäyttö”
  • ”Seksuaalirikokset, raiskauksen yritykset”
  • ”Raiskaus, pahoinpitely”
  • ”Seksuaalirikokset, häirintä kaikessa muodoissaan”
  • ”Seksuaalirikokset, häirintä kaikessa muodossaan, perheväkivalta ja muutenkin väkivaltarikokset”
  • ”Lähisuhteessa ja kaveripiirissä: väkivalta, kiusaaminen, alistaminen, erilaiset hyväksikäytöt”
  • ”Seksuaalirikokset, väkivalta, henkirikokset”

 toiveet_lisäkoulutuksesta_liittyen_uhrin_tunnistamiseen_ja_tukemiseen

Nuorten parissa toimivat ammattilaiset toivoivat koulutusta lähes kaikilta ehdotetuilta koulutusalueilta. Eniten koulutusta toivottiin traumaattisen tapahtuman vaikutuksista nuoren käyttäytymiseen ja oppimiseen ja uhrin fyysisistä ja psyykkisistä oireista.

Avoimeen vastaukseen muusta koulutustoiveista vastasi noin 7 prosenttia. Esitetyt toiveet olivat hyvin erityyppisiä nuoren motivoinnista rikosilmoituksen tekemiseen. Eniten tuotiin kuitenkin toiveita lainsäädäntöön liittyvästä koulutuksen tarpeesta.

  • ”Lainsäädäntö- miten asioissa edetään”
  • ”Lakipykälät, yhteistyö”
  • ”Mitä laki sanoo, nuoren oikeudet ja velvollisuudet” 
  • ”Oikeudellisen avun saaminen”
  • ”Rikosoikeuslaista”

Ammattilaisilta kysyttiin myös uusille sivuille tulevasta, heille suunnatusta, nuorten nettisivujen osion sisällöstä. Kaikki vastaajat toivoivat lisätietoa etenkin nuoren jatkohoitoon ohjauksesta, rikosprosessista, RIKUn toiminnasta ja rikosilmoituksen tekemisestä.

toiveita_nettisivujen_sisallosta

Yhteenvetona tarvekartoituksesta voi todeta, että se antaa hyvin suuntaa hankkeen koulutuksiin ja tuotettaviin materiaaleihin. On motivoivaa kehittää, kun tietää että suunta on oikea.

Tarvekartoituksen yhteydessä tiedotettiin myös RIKUn joulukuussa 2012 ilmestyvästä uutiskirjeestä, jonka tilasi 76 prosenttia nuorten parissa toimivaa ammattilaista.

Uutiskirje on tilattavissa osoitteesta www.riku.fi

Nina Vaaranen-Valkonen
projektisuunnittelija
NUORIKU-projekti

<< Ajankohtaista pääsivulle