Mikä on riita-asia?

Rikosasiat ja riita-asiat voivat helposti sekoittua keskenään. Mitä rikosasialla ja riita-asialla on oikeastaan eroa? Suurimpana erona on se, että asiaa aletaan tutkia rikosasiana, jos on perusteltua syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Riita-asiassa osapuolet pääosin kiistelevät siitä, että mitkä ovat kenenkin oikeudet riitatilanteissa, joihin ei välttämättä liity rikoksia. Riita-asioissa on kysymys yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi vahingonkorvauksesta, perintöriidasta, kaupan purkamisesta, velan maksusta tai huoneiston vuokrasta.

Riita-asia tulee vireille silloin, kun kantaja (eli se kuka jutun laittaa vireille) toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen. Kirjallisessa haastehakemuksessa selvitetään, mikä on riita-asian syy, mitä vaaditaan toiselta osapuolelta ja miten perustellaan vaatimukset. Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä. Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään.

Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa. Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, että mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kuin todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.

Ellei valmistelussa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti. Riita-asioissa pääkäsittelyn järjestäminen on kuitenkin harvinaisempaa kuin rikosasioissa. Riita-asia poikkeaa rikosasiasta siten, että ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos.

Riita-asian käsittelystä tuomioistuimessa peritään oikeudenkäyntimaksu, jonka tavallisesti maksaa jutun vireille panija. Esimerkiksi tavallisen riita-asian käsittely käräjäoikeudessa maksaa 86–500 euroa. Oikeudenkäyntimaksuja isompi kustannus asiansa oikeuteen vievälle on yleensä oikeudenkäyntiavustajan palkkio. Tämän lisäksi voi tulla lisäkuluja muista kustannuksista, esimerkiksi todistajan palkkiosta. Jos asianosainen ei suoriudu oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista, nämä voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista (oikeusapu). Jos asianosainen voittaa juttunsa, vastapuoli tavallisesti korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa. Mutta jos hän häviää jutun, hän joutuu yleensä korvaamaan voittaneelle osapuolelle tämän oikeudenkäyntikulut. Sekä riita- että rikosasioissa oikeusturvavakuutus voi mahdollisesti tietyin edellytyksin korvata oikeudenkäyntikuluja. Asianomistajan kannattaa varmistaa asia omasta vakuutusyhtiöstä, sillä oikeusturvavakuutukset voivat olla erilaisia sisällöltään.

Kirjoittanut Jenni Kreivi / Rikosuhripäivystys

Lähteenä www.oikeus.fi

<< Ajankohtaista pääsivulle