Lähteet

Aalberg, V. & Siimes, M. (2007). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Gummerus.

Aalto-Setälä, T. & Marttunen, M. (2007). Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehitystä? Duodecim, 123, 2, 207–213.

Aaltonen, J. (2012). Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino.

Aalto-Setälä, T. & Marttunen, M. & Tuulio–Henriksson, A. & Poikolainen, K. & Lönnqvist J. (2002). Depressive symptoms in adolescence as predictors of early adulthood depressive disorders and maladjustment. The American Journal of Psychiatry, 159, 1235–1237.

Aalto-Setälä, T. & Poikolainen, K. & Tuulio-Henriksson, A. & Marttunen, M. & Lönnqvist J. (2002). Predictors of mental distress in early adulthood: a five-year follow-up of 709 high-school students. Nordic Journal of Psychiatry, 56, 121–125.

 Achenbach, T. & McConaughy, S. & Howell, C. (1987). Child/adolescent behavioral and emotional problems: Implications of cross-informant correlations for situational specificity. Psychological Bulletin, 101,2, 213–232.

Allen, J. & Land, D. (1999). Attachment in adolescence. Teoksessa J. Cassidy & P. Shaver (toim.): Handbook of Attachment (s.319–332). NewYork: The Guilford Press.

Angold, A. (1988). Childhood and adolescent depression. Epidemiological and aetiological aspects. British Journal of Psychiatry, 152, 601–617.

Baumrind, D. (1991). Effective parenting during the early adolescent transition. Teoksessa P. Cowan & M. Hetherington (toim.): Family transitions (s. 111–273). New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates.

Brewin, C. & Andrews, B. & Rose, S. & Kirk, M. (1999). Stress disorder and posttarumtic stress disorder in victims of violent crime. American Journal of Psychiatry, 156,3, 360˗366.

Broberg, A. & Almqvist, K. & Tjus, T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Helsinki: Edita.

Brody, L. (2000). The socialization of gender differences in emotional expression: Display rules, infant temperament, and defferentiation. Teoksessa A. Fischer (toim.): Gender and Emotion: Social psychological perspectives (s. 24–47). Cambridge: Cambridge University Press.

de Bruin, A. & Picavet, H. & Nossikov, A. (1996). Health interview survey. Towards international harmonization of metods and instruments. WHO regional publications. European series nro 58.

Brusila, P. & Hyvärinen, S. & Kallio, M. & Porras, K. & Sandberg, T. (2009). Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Helsinki: Väestöliitto.

Eagly, A. & Wood, W. & Johannesen-Schmidt, M. (2004). Social role theory of sex differences and similarities. Teoksessa A. Eagly, A. Beall, R. Sternberg (toim.): The psychology of gender (s. 269–327).  New York: The Guilford press.

Ebelin, H. (2002). Nuoruus iän psyykkisten häiriöiden juuret ja kulku. Suomen Lääkärilehti, 47, 57, 4819–4823.

Eisenstadt, S.N. (1965). Archetypal patterns of youth. Teoksessa E.H. Erikson (toim.): The challenge of youth (s. 29–50). New York: Doubleday & Company Inc.

Eiser, C. & Morse, R. (2001). Can parents rate their child’s health-related quality of life? Results of a systematic review. Quality of Life Research, 10, 347–357.

Elfgren,T. & Juntunen, R. & Norppa,K. (2002). Nuorten lakikirja: Rikoksesta rangaistukseen. Helsinki: Talentum Oy

Ellonen, N. & Kääriäinen, J. & Salmi, V. & Sariola, H. (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja, Poliisiammattikorkeakoulu.

Erikson, E. (1968). Identity: Youth and crisis. London: W.W. Norton.

Erkolahti, R. & Sandberg, S. & Ebeling, H. (2011). Somatisointi ja somato-formiset häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim, 127, 1904–1910.

Finkelhor, D. (2007). Development victimology the comprehensive study of childhood victimizations. Teoksessa R.C. Davis & A.J. Luirigio & S. Herman (toim.): Victims of Crime (s.9–34). Thousand Oaks, CA: Sage Publications.

Finkelhor, D. & Kendall-Tackett, K. (1997). A Developmental Perspective on the childhood impact of crime, abuse, and violent victimization. Teoksessa D. Cicchetti & S.L.Toth (toim.): Developmental Perspectives on Trauma: Theory, research, and Intervention, (s.1–32). New York: University of Rochester Press.

Fischer, A. & Mansted, A. (2000). The relation between gender and emotions in different cultures. Teoksessa A. Fischer (toim.): Gender and Emotion: Social psychological perspectives (s. 71–90). Cambridge: Cambridge University Press.

Gillberg, C. & Söderström, H. (2003). Learning disability. The Lancet, vol, 362, 9386, 6, 811-821.

Gissler, M. (2003). Terveyspalvelujen käyttö sukupuolittain. Teoksessa R. Luoto, K. Viisainen, I. Kulmala (toim.): Sukupuoli ja terveys (s. 277–288). Jyväskylä: Gummerus.

Gissler, M. & Järvelin, M–R, Louhiala, P, Hemminki, E. (1999). Boys have more health problems in childhood than girls – Follow-up of the 1987 Finnish birth cohort. Acta Paediatrica ,88, 3, 310–314.

Gissler, M. & Puhakka, T. & Vuori, M. & Karvonen, S. (2006). Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina. Teoksessa S. Karvonen (toim.): Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt (s. 18–37).Vammala: Vammalan kirjapaino.

Haarasilta, L. & Marttunen, M. & Kaprio, J. & Aro, H. (2003). Major depressive episode and health care use among adolescents and young adults. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 38, 366–372.

Haravuori, H. & Suomalainen, L. & Marttunen, M. (2009). Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti. Suomen Lääkärilehti, 6, 64, 485–492.

Hazen, E. & Scholzman, S. & Beresin, E. (2008). Adolescent psychological development. Pediatrics in Review, 2008, 29, 161–168.

Helsingin sovittelutoiminta 2009. Nuorten oikeusopas ˗tietoisku rikosoikeudesta. [verkkojulkaisu]. Saantitapa: <www.sovittelutoiminta.fi/oikeusopas> [viitattu: 15.5.2012].

Henriksson, M. & Lönnqvist, J. (2010). Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 276–305). Porvoo: Duodecim.

Hobfoll, SE. & Watson, P. & Bell, CC. Bryant, R. & Brymer, M. & Friedman, M. & Friedman, M. & Gersons, B. & de Jong, J. & Layne, C. & Maguen, S. & Neria, Y. & Norwood, A. & Pynoos, R. & Reissman, D. & Ruzek, J. & Shalev, A. & Solomon, Z. & Steinberg, A. & Ursano, R.  (2007). Five essential elements of immediate and mid-term mass trauma intervention: empirical evidence. Psychiatry,70, 4, 318–369.

Honkatukia, P. (2011). Uhrit rikosprosessissa haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, 252. Helsinki: Hakapaino Oy.

Humppi, S & Ellonen, N. (2010). Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Isometsä, E. (2010). Masennushäiriöt. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 157–195). Porvoo: Duodecim.

Jansz. J. (2000). Masculine identity and restrictive emotionality. Teoksessa A. Fischer (toim.): Gender and Emotion: Social psychological perspectives (s. 166–188). Cambridge: Cambridge University Press.

Johnson, S. & Wang, C. (2008). Why do adolescents say they are less healthy than their parents think they are? The importance of mental health varies by social class in a nationally representative sample. Pediatrics, 121, 2,  e307–e313.

Jokovic, A. & Locker, D. & Guyatt, G. (2004). How well do parents know their children? Implications on proxy reporting of child health-related quality of life. Quality of Life Research, 13, 1297–1307.

Joukamaa M. (2007). Elimellisoireiset häiriöt. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 306–326). Jyväskylä: Gummerus.

Kaltiala-Heino, R. (2003). Sukupuoli ja mielenterveys. Teoksessa R. Luoto, K. Viisainen, I. Kulmala (toim.): Sukupuoli ja terveys (s. 50–65). Jyväskylä: Gummerus.

Karila, I. (2008). Terapeutin jaksaminen. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila, N. Holmberg (toim.): Kognitiivinen psykoterapia (s. ). Helsinki: Duodecim.

Karlsson, L. (2004). Nuorten masennus – vakavasti otettava sairaus. Duodecim, 120, 19, 226.

Karvonen, S. (2006). Johdanto – Sukupuolittunut hyvinvointi. Teoksessa S. Karvonen (toim.): Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt (s. 9–13).Vammala: Vammalan kirjapaino.

Keinänen, A. (2009). Nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhriksi joutumisen välinen suhde. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, 246.

Kivivuori, J. (1999) Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995─1998. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, 161, Helsinki.

Kivivuori,J. & Lindfors, P. & Aaltonen, M. & Salmi, V. & Pere, L. & Rimpelä, A. (2012). Correlates of violent behaviour among finnish adolescents aged 12 to 18: Exploring the feasibility of health survey in criminological analysis – OPTL:n verkkokatsauksia 26/2012.

Koivukangas, J. (2007). Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille. Helsinki: Jv-Paino Oy

Korkeila, K. & Törmä, M. (2010). Psyykkisesti traumatisoitunut potilas yleislääkärin vastaanotolla – diagnosoi, tue ja seuraa. Duodecim, 126, 22, 2645–2653.

Kuusela, M. & Siltanen, K. (2008). Traumaperäinen häiriö. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila, N. Holmberg (toim.): Kognitiivinen psykoterapia (s. 154–180). Helsinki: Duodecim

Kähärä, K. & Ala˗aho, S. & Hakala, A. & Toivonen, T. & Turunen, T. (2010). Koulusurmien jälkeinen psykososiaalinen tuki – mitä Kauhajoen tapauksesta opittiin. Duodecim, 126,22, 2654–2660.

Lainsäädännön ja rikosasiain asiantuntijaryhmä (2007). Oikeus ja kohtuus viranomaisyhteistyön mahdollisuudet ja rajoitteet lähisuhdeväkivallan ilmitulossa ja ehkäisemisessä. Oulun lääninhallituksen julkaisuja, 115.

Lahelma, E & Rahkonen, O. (2007). Sosioekonominen asema. Teoksessa M. Laaksonen & K. Silventoinen (toim.): Sosiaaliepidemiologia (s. 41–59).Helsinki: Gaudeamus.

Lahelma, E. & Manderbacka, K. & Martikainen, P. & Rahkonen, O. (2003). Miesten ja naisten väliset sairastavuus- ja kuolleisuuserot. Teoksessa R. Luoto, K. Viisainen, I. Kulmala (toim.): Sukupuoli ja terveys (s. 21–32). Jyväskylä: Gummerus.

Leaper, C. & Friedman, C. (2007). The socialization of gender. Teoksessa J. Grusec & P. Hastings (toim.): Socialization Theory and Recearch (s. 561–587). New York: The Guilford Press.

Leary M., Kowalski R., Smith L., Phillips S. (2003), Teasing, Rejection, and Violence: Case studies of the school shootings. Aggressive Behavior, 29, 3, 202–214.

Lehtonen & Lönnqvist, J. (1999). Potilaan tutkiminen ja mielenterveyden häiriöiden luokittelu. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 19–48). Jyväskylä: Gummerus.

Luopa, P. & Lommi, A. & Kinnunen, T. & Jokela, J. (2010). Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla, Kouluterveyskysely 2000–2009. Helsinki: Yliopistopaino.

Marttunen, M. (2009). Nuorten mielenterveysongelmat. Työterveyslääkäri. 1, 45–48.

Marttunen, M. & Kaltiala–Heino, R. (2010). Nuorisopsykiatria. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 591–630). Porvoo: Duodecim.

Marttunen, M. & Rantanen, P. (1999). Nuorisopsykiatria. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen (toim.): Psykiatria (s. 497–519). Jyväskylä: Gummerus.

McIntyre, J. & Widom, C. (2011). Childhood victimization and crime victimization.  Journal of Interpersonal Violence, 26, 4, 640–663.

Melartin, T. & Kuosmanen, L. & Riihimäki, K. (2010). Tosi mies ei masennu? Suomen lääkärilehti, 3, 65, 169–173.

Myllykangas A. (2010). Mikä auttaa masennuksessa? Sosiaalinen tuki nuorten mielenterveysasiakkaiden selviytymistarinoiden näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto: Pro gradu. [verkkojulkaisu]. Saantitapa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22973/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201002191262.pdf?sequence=1. [viitattu: 30.12.2012].

O’Brien, R. & Hunt, K. & Hart, G. (2005). It’s caveman stuff, but that is to a certain extent how guys still operate’: men’s accounts of masculinity and help seeking. Social Science & Medicine, 61, 513–516.

Oikeuslaitos <http://www.oikeus.fi/6568.htm>[viitattu: 30.12.2012].

Oikeusministeriön esitteitä (2011). Jos joudut rikoksen uhriksi [Verkkojulkaisu]. [viitattu 23.10.2012]. Saantitapa: <http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Josjoudutrikoksenuhriksi/Rikosasiankasittelynvaiheet>

Oikeusministeriö <http://www.finlex.fi/fi/>  [viitattu: 30.12.2012].

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, 246 (2009). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja Uhrikokemukset Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 1995-2008.

Pesäpuu ry & Lastensuojelun keskusliitto (2011). Uskomme sinuun – usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Äänekoski: Keski-Suomen Painotuote.

Phelan, J. & Link, B. & Tehranifar, P. (2010). Social conditions as fundamental causes of health and inequalities: Theory, evidence and policy implications. Journal of Health and Social Behavior, 51, 1, S28–S40.

Piha, J. (2004). Perhe ja ympäristö. Teoksessa I. Moilanen, & E. Räsänen, & T. Tamminen, & F. Almqvist, & J. Piha, & K. Kumpulainen (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria (s. 61–69). Jyväskylä: Gummerus.

Pine, D. & Cohen, E. Cohen, P. & Brook, J. (1999). Adolescent depressive symptoms as predictors of adult depression: Moodiness or mood disorder. The American Journal of Psychiatry, 156, 133–135.

Pomerantz, E. & Fei–Yin Ng, F. & Wang, Q. (2004). Gender socialization: A parent x child model. Teoksessa A. Eagly & A. Beall. & R. Sternberg (toim.): The psychology of gender (s. 120–144). New York: The Guilford Press.

Raitasalo, R. (2007). Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 86. Helsinki: Vammalan kirjapaino.

Raittila, P & Johansson, K. & Juntunen, L. & Kangasluoma, L. Koljonen, K. & Kumpu, V. & Pernu, I. & Väliverronen, J. (2008). Jokelan koulusurmat mediassa.. Tampere: Tampereen yliopisto.

Rimpelä, A. & Rainio, S. Pere, L. Saarni, L. & Kautiainen, S. Kaltiala–Heino, R. Lintonen, T. & Rimpelä, M. (2004). Suomalaisten nuorten terveys 1977–2003. Suomen lääkärilehti, 44, 59, 4229–4235.

Riska, E. (2011). Sukupuoli. Teoksessa M. Laaksonen & K. Silventoinen (toim.): Sosiaaliepidemiologia (s. 60–72).Helsinki: Gaudeamus.

Rizzo, C. & Esposito-Smythers, C. & Spirito, A. & Thompson, A. (2010). Psychiatric and cognitive functioning in adolescent inpatients with histories of dating violence victimization. Journal of Aggression, Maltreatment & Trauma, 19, 565–583.

Räsänen, E. (2004). Psykogeeniset kivut. Teoksessa I. Moilanen, E. Räsänen, T. Tamminen, F. Almqvist, J. Piha, K. Kumpulainen (toim.): Lasten- ja nuoriso-psykiatria. (s. 330–334). Jyväskylä: Gummerus.

Saari, S. (2012). Äkilliset traumaattiset kokemukset – vakava uhka työkyvylle. Työterveyslääkäri, 2, 84–87.

Saari, S. (2000) Kuin salama kirkkaalta taivaalta: Kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava.

Saukko, M. (2011). Lapsi ja nuori rikoksen uhrina. Teoksessa P. Kjällman (toim.) Rikoksen uhrin käsikirja (83–98). Juva: Bookwell Oy.

Saluja, G. & Iachan, R. & Scheidt, P. & Overpeck, M. & Sun, W. & Giedd, J. (2004). Prevalence of and risk factors for depressive symptoms among young adolescents. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine, 158, 760–765.

Schaffer, H. R. (1996). Social Development. Oxford: Blackwell.

Sihvola, E. & Keski-Rahkonen, A. & Dick, D. & Pulkkinen, L. & Rose, R. & Marttunen, M. & Kaprio, J. (2007). Minor depression in adolescence: Phenomenology and clinical correlates. Journal of Affective Disorders, 97, 1, 211–218.

Sisäasianministeriö (2001).Poliisitoiminnan yhteydessä kohdattava perheväkivalta. Poliisiosaston julkaisu 6/2001.

Smetana, J. & Campione-Barr, N. & Metzger, M. (2006). Adolescent development in interpersonal and societal contexts. Annual Review of Psychology, 57, 255–284.

Solantaus, T. (1994). Depressio ja depressiiviset tuntemukset lapsuudessa ja nuoruudessa – arvioinnin ja diagnostiikan ongelmia. Duodecim, 110, 5, 239.

Sosiaaliportti 2012: Lastensuojelun käsikirja. www.sosiaaliportti.fi/lastensuojelunkasikirja

Sosiaali- ja terveysministeriö (2005). Kenelle lyönnit kuuluvat? Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 7.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2008). Tunnista, turvaa ja toimi lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 9. Helsinki: Yliopistopaino.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä (2009:3). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009-työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (2009:20). Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet.

Tamminen, T. (2004). Psykologiset tekijät. Teoksessa I. Moilanen, & E. Räsänen, & T. Tamminen, & F. Almqvist, & J. Piha, & K. Kumpulainen (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria (s. 50–60). Jyväskylä: Gummerus.

Taskinen, S. (2010). Lastensuojelulain soveltaminen. Helsinki: WSOY.

Waters, E. & Stewart-Brown, S. & Fitzpatrick, R. (2003). Agreement between adolescent self-report and parent reports of health and well-being: results of an epidemiological study. Child: Care, Health & Development, 29, 6, 501–509.

Weiler, J. & Haardt-Becker, A. & Schulte, S. (2010). Care and treatment of child victims of child pornographic exploitation (CPE) in Germany. Journal of Sexual Aggression, 16,2, 211–222.

Vingils, E. & Wade, T. & Adalf, E. (1998). What factors predict student self-rated physical health. Journal of Adolecence, 21, 83–97.

Viheriälä, L. & Rutanen, M. (2010). Lapsen psyykkisen trauma hoito. Duodecim, 126, 22, 2671–2677.

Wolak, J. & Finkelhor, D. (1998). Children exposed to partner violence. Teoksessa J.L. Janiski & L.M Williams (toim.) Partner violence: A comprehensive review of 20 Years of research (s. 73–112). CA: Sage Publicatiions.

Wood, W. & Eagly, A. (2010). Gender. Teoksessa S. Fiske, D. Gilbert, G. Lindzey (toim.): Handbook of Social Psychology, volume one, fifth edition (s. 629–667). New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.

World Health Organization (WHO). (2011). Mental-health: a state of well-being. [verkkojulkaisu]. Saantitapa: <http://www.who.int/features/factfiles/mental_health/en/>  [viitattu: 30.11.2011].