Koulukiusaaminen satuttaa!

Kiusaaminen alkaa usein jo ensimmäisellä luokalla tai siirryttäessä yläasteelle. Yleisimmin sitä tapahtuu välitunneilla ja oppitunneilla. Kiusatuille tehdyn kyselyn mukaan yli puolet oli kokenut kiusaamista yli 3 vuotta. (Mäntylä, Kivelä, Ollila & Perttula: Pelastakaa koulukiusattu!, 2013).

Kiusaamisen ehkäisemiseen ja kitkemiseen kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota kuin ennen. On kehitetty esimerkiksi KiVa-koulu-ohjelma ja säädetty lakipykälä (perusopetuslaki §29), jolla pyritään takaamaan jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Pelkkä toimintaohjelma tai laki ei tietenkään yksin muuta koulujen arkea tai poista ongelmia. Yhteiset säännöt, henkilökunnan asenteet ja oppilaiden ryhmäytyminen sekä sitoutuminen sääntöjen noudattamiseen vaikuttavat kunkin ryhmän ja koulun ”kirjoittamattomiin sääntöihin” siitä mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

Vaikka aikuinen on paikalla?

Kiusaamista tapahtuu edellä mainitun tutkimuskyselyn mukaan useimmiten välitunneilla ja siirtymätilanteissa, esimerkiksi ruokailuun tai liikuntatunnille siirryttäessä. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on tehnyt kyselyn kiusaamisesta, ja vastaukset olivat samansuuntaisia: kiusaamista tapahtuu eniten välitunneilla ja oppitunneilla. Eli tilanteissa, joissa on aikuinen paikalla? Kiusaaminen voidaan toki naamioida ja tehdä piilossa niin, että opettajan tai välituntivalvojan voi olla vaikea havaita sitä, mutta myös tunnistamisessa ja puuttumisessa on kiusattujen kokemusten perusteella selviä puutteita.

Yksi syy, miksi aikuinen ei puutu asiaan, voi olla se, että ei pysähdytä erottamaan nahistelua tai kipakkaakin mielipiteiden vaihtoa kiusaamisesta. Kiusaamisessa ei ole kyse riitelystä tai nahistelusta, joka kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan se on uhrin järjestelmällistä alistamista, satuttamista ja/tai nöyryyttämistä. Mitä kauemmin kiusaamisen annetaan jatkua, sitä vaikeampaa sitä on saada loppumaan.

Mitä tehdä, jos ja kun jotakuta kiusataan?
Kukaan, joka kiusaamista havaitsee, ei ole ulkopuolinen. Myös passiivisuus, toimimattomuus, on vaikuttamista. Jos ei uskalla puolustaa kiusattua sanallisesti, vie asia koulun henkilökunnan tietoon mahdollisimman pian. Jos opettaja ei toimi, kerro rehtorille, kuraattorille, terveydenhoitajalle. Koulurauha ja oppilaiden turvallisuus on henkilökunnan vastuulla. Jos pelkäät kostoa, tai että itse joudut kohteeksi, jos viet asiaa eteenpäin, lähetä vaikka nimetön kirje tai sähköposti opettajalle.

Entä jos aikuiset eivät puutu tilanteeseen tai koulun keinot eivät riitä?
Jos ensimmäinen aikuinen, jolle kiusaamisesta kertoo, ei ryhdy toimiin tilanteen parantamiseksi, ota rohkeasti yhteyttä muihinkin ja vaadi apua kiusatulle. Jos koulussa selvästi laiminlyödään kiusaamiseen puuttuminen, kiusattu tai esimerkiksi hänen vanhempansa voivat tehdä asiasta kantelun Aluehallintovirastoon. Esimerkkitapauksia siitä, miten AVI on ratkaissut kiusaamiseen liittyviä kanteluita, löytyy tutkimuksesta Pelastakaa koulukiusattu!

Jos kiusaamiseen päästään puuttumaan jo alkuvaiheessa, jo kiusaajan kanssa keskustelu voi ratkaista tilanteen. Aina kiusaaja ei edes ymmärrä kiusaavansa, erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi tai koululainen. Uhri voi pelätä kiusaamisen vain pahenevan, jos ensimmäinen puuttumiskerta ei helpota. Ja pelkoon voi olla aihettakin, kiusaaja voi kostaa. Jos keskustelu tai kiusaajan puhuttelu ei auta, asiasta ei kannata silti vaieta: puhuttelu ei ole kurinpitotoimi. Se, että kiusaamiseen puututaan konkreettisesti ja tosissaan, antaa kiusatulle viestin oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja siitä, että häntä puolustetaan.

Kiusaamisesta voi tulla poliisiasia, mutta milloin? RIKU-lehdessä 3/2014 on juttu kiusaamisesta, ja poliisin yksinkertainen vastaus tähän kysymykseen on: ”jos peruskouluikäisen huoltajat tekevät tutkintapyynnön poliisille”. Toki kiusattu voi tehdä sen myös itse, ja jos kyseessä on alaikäiseen kohdistunutta fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, tutkintapyynnön voi tehdä myös joku muu.

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuotiaana, mutta se ei tarkoita, etteikö poliisi voisi tutkia alle 15-vuotiaan tekemää rikosta. Koulukiusaamiseen liittyen nimikkeinä voi tulla kyseeseen esimerkiksi kunnianloukkaus, pahoinpitely, vahingonteko tai varkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja niin edelleen. Myös alle 15-vuotias on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista, eivät hänen huoltajansa, kuten usein luullaan.

Jos sinua tai jotakuta muuta kiusataan koulussa tai sen ulkopuolella, älä anna tilanteen jatkua! Jos epäröit miten toimia tai tarvitset tilanteeseen tukea ja neuvoja, tule rohkeasti kahdenkeskiseen RIKUchattiimme juttelemaan asiasta. Chat on auki tiistaisin kello 17–19 ja löytyy nettisivujemme oikeasta alakulmasta. Kaikilla tulee olla oikeus koulurauhaan ja turvallisuudentunteeseen jokapäiväisessä arjessa!

Käy vastaamassa myös Irc-gallerian kyselyymme kiusaamisesta!

Terhi Laitala
projektisuunnittelija
Rikosuhripäivystyksen nuorten hanke

<< Ajankohtaista pääsivulle