Identiteettivarkauksien laaja kirjo

Vietämme nykyään paljon aikaa verkossa ja se on monelle osa jokapäiväistä arkea. Verkossa esimerkiksi keskustellaan ihmisten kanssa, etsitään tietoa ja jaetaan erilaisia sisältöjä. Myös useat palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja kaikenlaisia käytännön asioita hoidetaan verkon kautta. Pankkiasioinnit, viranomaispalvelut ja ostokset sujuvat kätevästi verkossa. Verkon käytön lisääntyessä, myös uhat ja väärinkäytöt lisääntyvät. Verkon tuoma nimettömyys voi antaa mahdollisuuden erilaiselle häiriökäyttäytymiselle, kiusaamiselle ja huijaamiselle. Nämä tilanteet saattavat myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Verkossa tieto voi levitä hyvinkin nopeasti, jolloin tilanteet riistäytyvät helposti käsistä. On hyvä muistaa, että mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa. Verkossa tehdään monenlaisia rikoksia kuten identiteettivarkauksia, petoksia, kunnianloukkauksia ja seksuaalirikoksia. On tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta verkossa.

 

Identiteettivarkaus eli toisen henkilöllisyydellä esiintyminen

Identiteettivarkaus eli toisen henkilöllisyydellä esiintyminen lisättiin rikoslakiin vuonna 2015. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin 1 804 verkossa tapahtunutta identiteettivarkautta. Identiteettivarkaudessa tekijä erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta käyttämällä toisen henkilön henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muuta vastaavaa toisen henkilön yksilöivää tietoa. Toisena henkilönä esiintyminen sosiaalisessa mediassa tai toisen henkilötiedoilla tehty kauppa voi täyttää identiteettivarkauden tunnusmerkistön. Identiteettivarkaudesta rangaistaan, jos uhrille on aiheutunut teosta taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita rangaistuksena sakkoa. Toisen identiteetin käyttämistä ei aina käsitellä identiteettivarkautena, sillä kyseessä voi olla esimerkiksi petos, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Tärkeintä on, että rikosilmoitus tehdään poliisille, joka ratkaisee millä nimikkeellä asiaa mahdollisesti aletaan tutkimaan. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos.

 

Sosiaalisen median valeprofiilit

Identiteettivarkauden tekijä voi esiintyä toisen henkilötiedoilla sosiaalisessa mediassa valeprofiilin avulla ja näin erehdyttää kolmatta osapuolta. Valeprofiililla voidaan esimerkiksi levittää yksityiselämän asioita tai valheellista tietoa identiteettivarkauden kohteeksi joutuneesta. Valeprofiilin käyttäjä voi aiheuttaa myös harmia uhrin sosiaalisiin kontakteihin esimerkiksi lähettämällä ikävän sävyisiä viestejä ja kommentteja ihmisille. Jos huomaa, että omilla henkilötiedoilla on luotu valeprofiili, niin kannattaa ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kyseisen sivuston ylläpitoon. Tärkeää olisi, että valeprofiili saataisiin poistettua pian. Profiilin poistaminen on joskus hyvinkin haastavaa – toisinaan jopa mahdotonta. On hyvä ottaa näyttökuvia talteen ennen kuin profiili poistetaan. Jos valeprofiilin avulla on aiheutettu vahinkoa, olisi hyvä olla yhteydessä poliisiin asiasta. Sosiaalisessa mediassa on myös nettipoliiseja, joihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

 

Sosiaalisen median tilin väärinkäyttö

Identiteettivarkauden rikoksen tunnusmerkistön voi täyttää myös tilanne, jossa tekijä ottaa haltuun toisen sosiaalisen median tilin ja erehdyttää kolmatta osapuolta. Sosiaalisen median tilin väärinkäyttö voi täyttää myös jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön. Kyseessä voi olla esimerkiksi tietomurto, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Jos huomaa toisen ihmisen käyttävän tiliä väärin, on tärkeää vaihtaa salasana mahdollisimman pian. On hyvä tarkistaa muutkin tilin tiedot ja tarkistaa onko jotain muutoksia tapahtunut. Jos et pääse kirjautumaan enää tilillesi, niin ota yhteyttä palveluntarjoajaan. On hyvä ottaa näyttökuvia talteen väärinkäytöistä, jos profiililla on esimerkiksi lähetty asiattomia viestejä ja kommentteja. Tarvittaessa on hyvä olla poliisiin yhteydessä ja tehdä rikosilmoitus. Nettipoliisit neuvovat ja ohjeistavat sosiaalisessa mediassa rikosasioissa.

Petokset

On tavallista, että identiteettivarkaudella valmistellaan petosta. Tyypillisesti on kyse maksuvälinepetoksista, jolloin maksukorttien tietoja on hankittu luvatta ja niitä käytetään väärin. Jos saa yllättäen laskun ostoksesta tai luotosta, joita itse ei ole tehnyt, tulee ottaa heti yhteyttä yritykseen, josta tuote tai palvelu on hankittu. Tapahtuneesta tulee tehdä myös rikosilmoitus poliisille. Maksuvälineisiin liittyvissä petoksissa tulee välittömästi sulkea maksukortti sulkupalveluissa ja ilmoittaa omaan pankkiin mahdollisesta väärinkäytöstä. Tällöin ei välttämättä joudu itse maksamaan identiteettivarkaan aiheuttamia kuluja. Myös maksu- ja luottokorttien kadotessa on hyvä olla mahdollisimman pian yhteydessä sulkupalveluun, jotta väärinkäytöiltä voitaisiin välttyä. Luottotietoihin voidaan omasta pyynnöstä asettaa Asiakastieto Oy:n Oma luottokielto -turvamerkintä ja Bisnode Oy:n omaehtoinen luottokielto. Myös henkilöpapereiden kadotessa kannattaa miettiä oman luottokieltomerkinnän tekemistä. Kieltojen asettamisella voi estää vääriä henkilöitä esimerkiksi tekemästä osamaksukauppaa tai verkko-ostoksia ja siten vähentää merkittävästi identiteettivarkaudesta aiheutuvia muita rikoksia. On hyvä varmistaa osoitetietojen oikeellisuus Väestörekisterikeskuksesta, maistraatista ja Postista. Tarvittaessa voi tehdä maistraattiin tietojenluovutuskiellon, jolloin kiellon tekijän osoitetta ei saada selvitettyä.

 

Itsensä suojaaminen identiteettivarkaudelta

Rikoksen uhriksi joutumista ei voi aina täysin estää, mutta omalla toiminnalla voi pyrkiä suojaamaan henkilötietojaan. Rikoksen tekijät kalastelevat henkilötietoja useilla eri keinoilla. Henkilötietoja voi saada selville esimerkiksi lukitsemattomasta postilaatikosta tai paperinkeräyksestä poimituista kirjeistä. Tekijä voi varastaa lompakon ja sitä kautta saada henkilötiedot ja maksukortit käyttöön. Toisinaan tekijät kalastelevat tietoja puhelimitse. Henkilötietoja ei tulisi antaa tuntemattomille puhelimitse. On tärkeää muistaa, että esimerkiksi poliisit ja pankin työntekijät eivät koskaan pyydä puhelimitse verkkopankkitunnuksia. Salasanat, verkkopankkitunnukset ja muut täytyy pitää hyvässä tallessa. Samaa salasanaa ei kannata käyttää useassa paikassa ja salasanat olisi hyvä päivittää säännöllisesti. Maksukortit ja tunnusluvut tulisi säilyttää erillään toisistaan. Pankki- ja luottokortit voi myös suojata erillisellä kotelolla, joka estää niiden kopioimisen lompakon läpi huomaamatta. Kodin verkkolaitteiden virusten ja haittaohjelmien torjuntaohjelmat on hyvä pitää päivitettyinä ja ajantasaisina.

 

Avun hakeminen identiteettivarkauden kohdatessa

Identiteettivarkauden uhriksi joutuminen voi aiheuttaa epätietoisuutta ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Tilanne voi tuntua myös hallitsemattomalta, koska uhri ei välttämättä tiedä, mitä kaikkea hänen varastetulla identiteetillään on tehty tai voidaan tehdä. Tilanteen selvittäminen on usein aikaa vievää ja työlästä. Tärkeintä on, että identiteettivarkauden uhri hakee apua tilanteeseensa.

Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi tai tarvitset tukea ja neuvoa rikosasioihin liittyen, voit tulla juttelemaan nimettömästi RIKUchattiin. RIKUchat on auki arkisin klo 9 – 15 sekä maanantai-iltaisin klo 17 – 19. Voit olla yhteydessä myös RIKUn Auttavaan puhelimeen tai Juristin puhelinneuvontaan. Myös RIKUn palvelupisteet ympäri Suomea antavat tukea ja neuvoa rikosasioihin.

www.riku.fi

www.riku.fi/nuoret

 

Jenni Kreivi ja Raija Kontunen, Rikosuhripäivystys

<< Ajankohtaista pääsivulle