”Haluuks` turpiin?”

Uhkaava lause jää kaikumaan korvissa, kun itsellä ei ole antaa tupakkaa sitä pummaavalle humalaiselle kanssakulkijalle metrossa. Pelottaa ja ärsyttää yhtä aikaa.

Katuväkivaltaa on nähnyt tai kohdannut meistä lähes jokainen, ainakin sivusta seuraajana. Helsingin Sanomien viimeviikkojen uutisoinnin mukaan katuväkivaltaa kohtaavat etenkin nuoret ja nuoret aikuiset. Elokuussa Hesari otsikoi: ”Kahdeksan poikaa pahoinpiteli 16-vuotiaan tytön” (HS 16.8.2013). Poliisin mukaan uutisen kuvaama porukkaväkivalta ei ole harvinaista ja usein sen taustalta löytyy kahden tai useamman nuoren välistä riitaa. Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti Helsingin Alppipuiston lisääntyneet varkaudet, pahoinpitelyt ja huumerikokset. (HS 30.9. ja 1.10.2013). Helsingin poliisin tilastojen mukaan Alppipuistossa on tehty tänä vuonna ihmisen henkeä tai terveyttä uhkaavia rikoksia 15 kpl. Viime vuonna tehtyjä ilmoituksia samankaltaisista rikoksista oli seitsemän.

Katuväkivalta on väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua tai uhkailua, joka tapahtuu kadulla, puistoissa tai muulla julkisella paikalla. Myös bussi, juna, metro tai kauppakeskus katsotaan julkiseksi tilaksi.  Katuväkivallassa on yleensä kysymys ennestään tuntemattomien osapuolten välisestä, suunnittelemattomasta väkivallasta ja usein tapahtumaan liittyvät alkoholi tai muut päihteet tavalla tai toisella. Baari-illan jälkeen voi kinastelut ja suunsoitot tutussakin seurueessa muuttua yllättäen fyysiseksi väkivallaksi. Tuolloin voi turpiinsa saanut kokea avun hakemisen vaikeaksi, etenkin jos on itsekin ollut humalassa. Lasten ja nuorten kohdalla katuväkivaltaa esiintyy ns. laajentuneena koulukiusaamisena koulumatkoilla ja muutoin vapaa-ajalla julkisilla paikoilla hengailun yhteydessä.

Katuväkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa fyysisten vammojen ja kivun lisäksi paljon turvattomuutta ja pelkoa. Suurin osa katuväkivallan tekijöistä ja uhreista ovat nuoria poikia tai eri-ikäisiä miehiä, mutta tyttöjen ja naisten osuus molemmissa ryhmissä on lisääntynyt viimeaikoina. Tutkimuksen mukaan 16 % peruskoulun 9-luokkalaisista ilmoitti kokeensa kiusaamista, uhkailua tai väkivaltaa. Joka viidettä nuorta oli uhattu vahingoittaa. Tästä joukosta 19 % oli poikia ja 12 % tyttöjä. Väkivalta oli ollut esimerkiksi lyömistä tai potkimista. Suurimassa osassa tapauksista sekä tekijä että uhri olivat poikia, mutta 18 % väkivallan teoista oli tyttöjen välistä väkivaltaa.

Kuka tahansa meistä voi kohdata väkivaltaa yllättäen arkipäivän ympyröissä. Kun se osuu omalle kohdalle, ei ihan ensimmäisenä tulekaan mieleen miten kannattaisi toimia. Tutkimustulosten prosenttilukujen takana on satutettu ja pahoinpidelty nuori, joka on loukattu ja peloissaan. Väkivallan uhri kaipaa ainakin läheisten tukea ja turvaa. Jokainen väkivaltaa kohdannut kaipaa myös neuvoja ja ohjeita siitä, miten asiaa pitäisi viedä tarvittaessa eteenpäin esim. rikosilmoituksen muodossa. Jos olet kohdannut väkivaltaa voit hakea apua esimerkiksi täältä: www.riku.fi/nuoret

Käy vastaamassa myös katuväkivallan kokemusta käsittelevään kyselyymme.

 

Lähteet:

Ellonen, N. ym. 2008: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset

Kjällman, P. (toim.) 2011: Rikoksen uhrin käsikirja

Salmi, V. 2012: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012

<< Ajankohtaista pääsivulle