Ei susta oo mihinkään! Henkinen väkivalta musertaa itsetunnon

Jatkuva haukkuminen, mitätöinti, epäasiallinen arvostelu tai vertailu, nöyryyttäminen, eristäminen, kontrollointi, rahan vieminen, kiristäminen, uhkailu… henkisellä väkivallalla on vähintään yhtä monta muotoa kuin fyysiselläkin. Se porautuu suoraan uhrin sisimpään, hajottaen itsetunnon ja vääristäen minä-kuvan.

Lyönnistä aiheutunut mustelma paranee aikanaan, mutta satuttavat sanat voivat kaikua vuosia pään sisällä ja muuttua todentuntuiseksi totuudeksi itsestä. Ruma, läski, oksettava… mikset ole sitä tai tätä, miten olisitkaan voinut onnistua, sinä kun olet… vain sinä.

Uhri voi yrittää mukautua, kontrolloida itseään, olemistaan ja tekemisiään, jotta välttyisi piikeiltä ja iskuilta. Voi puolustautua, yrittää antaa takaisin, mutta se ei poista vahinkoa. Ja kun voimat ovat vähissä voi olla helpompaa muuttua mahdollisimman näkymättömäksi ja äänettömäksi. Vastarinta voi johtaa vieläkin suurempaan ryöpytykseen, samoin yritys taistella fyysisesti itseään vahvemman kanssa. Täytyy myös muistaa, että fyysinen väkivalta on aina myös henkistä, ja erilaiset väkivallan muodot kietoutuvat toisiinsa.

Heikko vai vahva?

Heikkoutta ei pidetä yhteiskunnassamme yleisesti hyveenä. Ole vahva, puolustaudu. Onko väkivallantekijä itse heikko, huonolla itsetunnolla varustettu? Vai voisiko hän olla kuitenkin vain itsekäs, muista piittaamaton, joka valitsee silmätikun, johon purkaa oma paha olonsa? Jokaisen elämäänhän kuitenkin kuuluu pettymyksiä, stressiä ja pahaa oloa. Jonkun keino ”selviytyä” negatiivisista tunteista voi olla niiden siirtäminen itseä heikompaan. Tekijöitä tuskin on kahta täysin samanlaista, kuten ei ole uhrejakaan. Väkivaltaisessa ihmissuhteessa tekijällä on kuitenkin valtaa uhriin, ja hän valitsee milloin tarvitsee nyrkkisäkkinsä. Uhrin asema on heikko, ellei hän saa apua ja tukea päästäkseen irrottautumaan epäterveestä suhteesta. Mitä läheisempi tekijä on, esimerkiksi oma perheenjäsen, sitä vaikeampaa uhrin voi olla erottaa henkinen väkivalta ns. normaaleista ristiriidoista ja riitelystä. Henkinen väkivalta on helpompi piilottaa ulkopuolisilta kuin fyysinen.

”Jos ei se tapa niin se todellakin hajottaa”

Uhri on heikoilla niin kauan kun väkivallan annetaan jatkua. Nyrkiniskua voidaan hoitaa sairaalassa, sielun haavojen ja arpien näkeminen vaatii herkkyyttä ja empatiaa. Rikottu sisin tarvitsee pitkäaikaisempaa hoivaa ja huolenpitoa kuin fyysiset jäljet. Henkinen toipuminen antaa mahdollisuuden paitsi vahvuuteen selviytyä muistakin elämän vaikeuksista, myös kestävyyteen. Parhaimmillaan ihminen, joka on joutunut käsittelemään vaikeita elämänkokemuksia, sietää paremmin stressiä eikä pelkää elämän tuomia vaikeuksia. Kun on kokemus omasta selviytymisestä, luottamus siihen myös tulevaisuudessa antaa varmuutta. Vaikeat kokemukset antavat mahdollisuuden löytää itsestään selviytymiskeinoja, joita ei tiennyt olevankaan.

Terhi Laitala
projektisuunnittelija
Rikosuhripäivystyksen nuorten hanke

<< Ajankohtaista pääsivulle